Kehitysyhteistyön toiminta-alueet

RUOKATURVA
Ruista ranteeseen

Kestävän ja ekologisen pienviljelytuotannon tukeminen on tehokasta ruokaturvan vahvistamista, sillä 500 miljoonan pienviljelijän tuotanto ruokkii 2 miljardia ihmistä maailmassa. Maataloustuotannon kehittäminen vaatii kuitenkin kokonaisuuksien huomioimista. Varsinaisten tuotannon välineiden ja keinojen uudistamisen lisäksi tärkeitä ovat mm. maanomistuskysymykset, logistiikka ja markkinointi.

Riittävän ruokaturvan takaaminen paikallistasolla vaatii koko maailmanlaajuisen yhteisön tukea. Kansalaisyhteiskunnat voivat suorien yhteyksiensä välityksellä tavoittaa usein saavuttamattomissa olevat paikalliset pienviljelijät. Näistä tyypillisimpiä ovat naiset, jotka jäävät enimmäkseen virallisen sektorin maatalous- ja luototuspalveluiden ulkopuolelle.

Naisten roolit eivät ole pelkästään rasite, vaan myös avain monien kehitysongelmien ratkaisemiseksi. Naiset tuottavat kehitysmaissa noin 70 prosenttia ruoasta ja ovat vastuussa puolesta koko maailman ruokatuotannosta. Kuitenkin naiset omistavat vain noin 2 prosenttia viljelymaasta ja noin 5 prosenttia naisista on päässyt maatalousneuvonnan piiriin. Tasa-arvon koheneminen parantaa sekä naisviljelijöiden asemaa että maatalouden tuottavuutta.

Lähetysseura jatkaa maataloustuotannon parantumiseen tähtääviä hankkeita, tukee naisviljelijöitä, tavoittelee ympäristöä vaalivaa kehitystä kaikissa hankkeissa ja taistelee nälkää vastaan paikalliskontekstiin soveltuvin menetelmin.

INKLUSIIVISUUS
Kaikki mukaan

Lähetysseuran työn ytimessä ovat yhteisönsä jäsenenä elävät yksilöt ja heidän hyvinvointinsa. Yksilö- ja paikallistason sisällyttäminen globaaleihin kehitysponnisteluihin on välttämätöntä.

Lukemattomissa tutkimuksissa eri aloilta on huomattu, että ns. inklusiiviinen tai osallistava toimintatapa on avain asioiden konkreettiseksi muuttamiseksi siten, että muutos tapahtuu juuri sillä tasolla kuin ongelmat ovat. Esimerkiksi paikallisten, usein hyvin köyhien ihmisten sitominen mukaan ilmastonmuutoksen vastaisiin strategioiden toteuttamiseen lisää omistajuutta sekä toiminnan kestävyyttä, mutta myös paikallisvaikuttavuutta.

Hivin ja aidsin vastaisessa työssä pandemian uhrien ja heidän omaistensa panos lisää toimijoiden tilivelvollisuutta sekä toiminnan kriittisyyttä, eettisyyttä ja tehokkuutta. UNAIDS:n mukaan inklusiivisuus on edellytys kansallisten hiv- ja aids-strategioiden ja -palveluiden toimeenpanemiseksi.

Inklusiivisuus muuttaa käsityksiä myös vammaisista. Osallistuminen, läsnäolo sekä uusien tietojen ja taitojen oppiminen laajentavat ympäröivien ihmisten käsitystä vammaisten edellytyksistä elää tuottavaa ja hyvää elämää. Vammaisten voimaantuminen lisää elämän laatua ja avaa uusia näköaloja omaan tulevaisuuteen.

Lähetysseura varmistaa, että erityisen heikossa asemassa olevat ryhmät ovat edustettuina kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa ja tukee kumppaniensa osaamisen kehittämistä erityisryhmien mukaan ottamiseksi.

 
SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO
Vallan uusjako

Sukupuolittain tasalukuinen ja -arvoinen osallistuminen julkiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon on haaste kaikkialla maailmassa. Naisten asemaa on pystytty onnistuneesti kohentamaan alueilla, jossa naisten koulutustaso on noussut. Koulutuksella nostetaan naisten valmiuksia ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoitamisessa, mutta vähennetään myös mahdollisuuksia hyväksikäyttöön. Edelleen on kuitenkin tarvetta asennemuutokselle, mutta myös systemaattiselle tuelle, jotta naisten ääni saadaan kuuluviin. Tasa-arvotyössä on myös kiinnitettävä entistä enemmän huomioita miesten rooleihin ja niissä piileviin uudistusmahdollisuuksiin.

Taloudellis-tuotannollisten mahdollisuuksien avaamisen ja vahvistamisen lisäksi naisten voimaantuminen edellyttää hedelmällisyyden hallintaa ja lisääntymisterveyden vaalintaa. Kun nainen voi suunnitella ja ajoittaa perheen kokoa, hän voi hahmotella myös oman elämänsä suuntaa. Lisääntymisterveyteen luetaan mukaan oikeus päättää lasten määrä, ajoitus ja raskauksien välinen aika sekä oikeus tehdä nämä päätökset pakottomasti, väkivallattomasti ja syrjimättömästi. Yhteiskunnallinen osallistuminen onnistuu kokonaisvaltaisemmin ja tasa-arvoisemmin, kun naisten lisääntymisterveydellisiä oikeuksia edistetään ja suojellaan.

Lähetysseura edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja huomioi sukupuolivaikutukset kaikessa toiminnassaan.

KOULUTUS JA TERVEYS
Kehityksen moottori

Koulutettu, voimaantunut, terve ja aktiivisesti yhteisönsä jäsenenä toimiva ihminen on kehityksen väkevin moottori. Koulutus lisää työllisyysmahdollisuuksia, vähentää syrjäytyneisyyttä, köyhyyttä ja terveysongelmia. Kouluja käynyt ymmärtää, miten omaan ja yhteisön elämään voisi vaikuttaa. Tyttöjen koulutus on edelletys yhteisöjen ja kokonaisten kansakuntien kehitykselle.

Kaikkialla maailmassa on todettu, että koulutus tukee myös terveyttä. Koulutus vaikuttaa lisääntymisterveyteen, vähentää lapsikuolleisuutta ja lisää hyvinvointia, kun mm. ravitsemuksellisempaa ravintoa on saatavilla ja rokotukset yleistyvät. Hivin ja aidsin vastaisessa taistelussa koulutus on avainasemassa.

Jotta oikeus terveyteen toteutuisi, on terveyspalveluita oltava saatavilla riittävästi. Kattavan perusterveydenhuollon lisääminen vaatii sekä valtiollisia että kansalaisyhteiskunnan ponnisteluita, joihin Lähetysseura on osallistunut pitkäaikaisesti lähes jokaisella työalueellaan.

Lähetysseura tukee koulutusta, äidinkielistä opetusta ja yhteisön tarpeista lähtevän terveydenhuollon kehittämistä. Lähetysseura edistää vammaisten ja syrjäseutujen väestön oikeutta osallistua opetukseen ja saada terveyspalveluja.

VAMMAISTYÖ
Vammaisnäkökulma kehitykseen

Maailman 650 miljoonasta vammaisesta 70–80 % asuu kehitysmaissa, ja 10 % kehitysmaiden väestöstä on vammaisia (FIDIDA). Heistä n. 80 % elää köyhyysrajan alapuolella ja hyvin usein yhteiskunnan marginaalissa, suuri osa jopa kokonaan näkymättömissä. Lähetysseuran vammaistyön keskeiset tavoitteet ovat ihmisoikeuksien toteutuminen, vammaisten koulutusasteen nousu, työllistymisen parantuminen sekä syrjinnän että hyväksikäytön loppuminen. Tausta-ajatuksena on, että jokainen on oikeutettu tasa-vertaiseen osallisuuteen. Erilaisuus ei ole este.

YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus astui voimaan vuonna 2008. Sopimus perää asennemuutosta. Sen sijaan, että vammaiset miellettäisiin hyväntekeväisyyden kohteiksi ja terveyspalvelujen käyttäjiksi, heidät halutaan nähdä subjekteina. Vammaiset ovat toimijoita, joilla on oikeuksia ja jotka pystyvät vaatimaan oikeuksiaan sekä tekemään omia päätöksiään. Sopimuksella pyritään takaamaan vammaisille yhdenveroinen kohtelu kaikilla elämän ja yhteiskunnan alueilla, mutta myös poistaa vammaisten syrjintä.

Koulutus ja työllistyminen ovat keskeisessä asemassa vammaisten integroitumisessa ympäröivään yhteiskuntaan. Perus- ja ammattikoulutuspaikkojen sekä ensimmäisen työpaikan löytyminen ovat haasteita vammaisille nuorille. Erityisopettajista ja koulutustiloista on pulaa, ja lisäksi tukipalvelut vammaisille opiskelijoille ovat riittämättömät.

Vammaisiin kohdistuva syrjintä ja hyväksikäyttö ovat yleisiä ilmiöitä kaikkialla. Niiden muotojen tunnistaminen, ilmeneminen sekä seuraamukset vaihtelevat eri konteksteissa. Yksi yhteinen piirre kuitenkin on: erityisen uhatussa asemassa ovat vammaiset tytöt ja naiset, jotka usein joutuvat moniperustaisen syrjinnän ja hyväksikäytön kohteiksi. Tilanteen muuttuminen vaatii paitsi muutoksia asenteisiin myös myös oikeusjärjestelmien kehittämistä siten, että ne ovat vammaisten saavutettavissa. Lähetysseuran työssä pyritään tukemaan mahdollisimman pitkälle vammaisten inklusiivisuutta – olipa kyse koulutuksesta, ihmisoikeuksien toteuttamisesta tai muista osallistumista vaativista kysymyksistä. Mukaan ottaminen vähentää ennakkoluuloja sekä vahvistaa oman äänen kuulumista. 

Lähetysseura edistää YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksesta nousevien tavoitteiden toteutumista ja lisää vaikuttamistyötä kansainvälisissä verkostoissa ja viranomaisten kanssa vammaisten turvallisuuden ja palveluiden parantamiseksi. Lähetysseuran koulutukseen ja työllistymiseen liittyvien vammaishankkeiden määrä kasvaa ohjelmakaudella 2011-2016.