Työ alkoi Ambomaalta

Vähitellen alettiin suunnitella oman lähetyskoulun perustamista. Lähetystyöhön halukkaita oli ilmoittautunut, mutta heillä ei ollut juurikaan koulutusta. Yleistä oppivelvollisuutta ei ollut vielä. Lähetyskoulun sisäänpääsyvaatimuksia olivatkin hyvä luku- ja kirjoitustaito sekä ”herännyt omatunto, hyvä tieto kristinopin kappaleissa, hyvän luonnon lahja ja hyvä terveys”.

Ensimmäiseen lähetyskouluun otettiin vain miehiä. Kolmestakymmenestä tarjokkaasta otettiin 14, ja he aloittivat koulun marraskuussa 1862. Näistä viisi keskeytti kevään aikana. Heidän tilalleen otettiin uusia oppilaita vielä seuraavana kesänä. Näiden tulijoiden joukossa oli inkeriläinen Martin Rautanen.

Kuuden vuoden päästä Lähetyskoulusta valmistui kymmenen miestä. Viisi heistä vihittiin lähetyssaarnaajiksi, joilla oli papin oikeudet Ambomaalla mutta ei Suomessa. He, neljä maallikkoa ja yksi Saksassa lähetyspapiksi vihitty siunattiin lähetysjuhlilla 11.6.1868 juhlavin menoin matkalle Ambomaalle, jonne he saapuivat heinäkuussa 1870.

Naislähetyskoulu avattiin syyskuussa 1906. Sen perustamista siivitti eritoten vuonna 1901 Kiinassa aloitettu työ. Siellä miehillä ei ollut mitään asiaa paikallisen naisväen keskuuteen. Ambomaalle ja Kiinaan oli toki lähetetty naisia aiemminkin, mutta he olivat lähetystyöntekijöiden puolisoita.