Usein kysyttyjä kysymyksiä varainhankinnasta

• Mihin Lähetysseuran hankkimat varat käytetään?
• Mitkä ovat varainhankinnan arvot?
• Mistä Lähetysseura saa rahoituksensa?
• Miten voin tukea Lähetysseuraa?
• Onko Lähetysseuran talous kirkon taholta turvattu?
• Paljonko ovat keräyskulut?
• Ovatko keräykset luvanvaraisia?
• Mihin Lähetysseuran nimikkoyhteistyövarat käytetään?
• Mikä on Ystävärengas?
• Voinko saada kummilapsen Lähetysseuran kautta?
• Keitä ovat Lähetysseuran yhteistyökumppanit?
  
• Miten Lähetysseuran varojen käyttöä seurataan?
  
• Meneekö apu perille?

Mihin Lähetysseuran hankkimat varat käytetään?

Suomen Lähetysseuran kokoaa varoja auttaakseen ihmisiä kokonaisvaltaisesti eri puolilla maailmaa. Auttaminen tapahtuu yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kanssa. Toiminnassa otetaan huomioon yksilön ja yhteisön aineelliset, henkiset ja hengelliset tarpeet.

Varoista valtaosa käytetään ihmisten elämän perusedellytysten - toimeentulon, koulutuksen, terveydenhoidon - parantamiseen. Yhteiskunnallisesti Lähetysseuran toiminta tähtää köyhyyden poistamiseen, ihmisoikeuksien vahvistamiseen ja elämäntapaan, joka turvaa inhimillisen elinympäristön tuleville sukupolville.

Osa varoista käytetään vähemmistökirkkojen julistus- ja seurakuntatyöhön sekä työntekijäkoulutukseen. Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö, katastrofiapu ja kirkollisen toiminnan tukeminen muodostavat varojenkäytön pääuomat.

Toimintaa on lähes 30 maassa viidellä mantereella. Yhteistyökumppaneiden työnjohdon alaisuudessa työskentelee noin 200 Lähetysseuran lähettämää työntekijää. Lähetysseuralla on yhteistyösopimus muun muassa Suomen ulkoministeriön ja Luterilaisen maailmanliiton kanssa.

Lähetysseura on kirkollinen järjestö, jonka toiminnan vaikuttimena on kristillinen usko ja lähimmäisenrakkauteen nojautuva arvomaailma.

Toiminta ulkomailla toteuttaa viittä ohjelmasisältöä. Ohjelmien toimeenpanosta neuvotellaan kunkin yhteistyökumppanin kanssa.

Ohjelmat ovat:

1. Julistus- ja seurakuntatyön ohjelma

Lähetysseura toimii kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen julistustyön ja seurakuntaelämän vahvistamiseksi. Useimmat Lähetysseuran yhteistyökirkot ovat vähemmistönä toimivia uskonnollisia yhteisöjä maissa, joissa muiden uskontojen ja kirkkojen edustajat muodostavat enemmistön.

2. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja diakonian ohjelma

Lähetysseura tekee työtä ihmisarvoisen elämän puolesta. Työ tähtää köyhyyden perussyiden tunnistamiseen ja niiden poistamiseen. Lähetysseura panostaa hankkeisiin, joiden välityksellä köyhät ja syrjäytyneet itse osallistuvat oman tulevaisuutensa suuntaamiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

3. Omaehtoisuuden kehittämisohjelma

Lähetystyön suuri haaste on yhteistyökirkkojen taloudellisen riippumattomuuden kehittäminen. Haaste vaatii molemminpuolista oppimista etelän ja pohjoisen toimijoiden kesken. Lähetysseura panostaa hyvän hallinnon ja paikallisen johtajuuden kehittämiseen sekä kestävien organisaatio- ja talousrakenteiden vahvistamiseen.

4. Rauhan ja sovinnon ohjelma

Lähetysseura toimii yhteistyökumppaniensa kanssa ristiriitojen ja konfliktien ehkäisemiseksi sekä rauhan ja sovinnon edistämiseksi. Lähetysseura tukee eri uskontojen edustajien vuoropuhelua keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä. Huomio kohdistetaan ihmisoikeuksiin.

5. Hiv/aids-ohjelma

Monien kirkkojen toiminnan suurin yksittäinen haaste on hiv ja aids. Lähetysseura vaikuttaa hivin ja aidsin syntymisen ja leviämisen perussyiden tunnistamiseen, ennaltaehkäisemiseen ja poistamiseen.

Lue lisää ohjelmista ja varojen käytöstä Vuosikirjasta 2007 (pdf 6 MB)

Sivun alkuun

Mitkä ovat varainhankinnan arvot?

Suomen Lähetysseuran kaikkea toimintaa, varainhankinta mukaan lukien, ohjaavat seuraavat arvot: kristillinen toivo, lähimmäisenrakkaus, ihmisarvon puolustaminen, luotettavuus ja avoimuus.

Ihmisiä autetaan kokonaisvaltaisesti. Toiminnassa otetaan huomioon ihmisen aineelliset, henkiset ja hengelliset tarpeet.

Sivun alkuun

Mistä Lähetysseura saa rahoituksensa?

Lähetysseura saa toimintaansa varat yksityislahjoituksista, seurakuntien vapaaehtoiskannatuksen ja talousarviotuen kautta, Lähetysseuraa tukevien yhteisöjen sekä ulkoministeriön kansalaisjärjestöille suunnatun kehitysyhteistyötuen kautta.

Lähetysseura järjestää vuosittain valtakunnallisia keräyksiä, kuten Tasaus ja Joulukeräys. Katastrofivaroja kerätään silloin, kun humanitaarista apua tarvitaan maassa, jossa Lähetysseuralla on toimintaa. Lähetysseuralla on säännöllisen lahjoituksen muotoja, kummilapsitoimintaa, merkkipäivä- ja testamenttitilejä, jotka tuovat varoja.

Seurakunnilla on monimuotoisia tukihankkeita, joista vakiintunein on nimikkolähetystyöntekijän tukeminen. Tukimuodot kasvavat ja monipuolistuvat jatkuvasti. Pitkäaikaisissa seurakuntien tukihankkeissa pyritään lisäämään vuorovaikutusta avun vastaanottajan kanssa.

Lähetysseuran vuosibudjetti vuonna 2008 on 26,6 miljoonaa euroa (25,5 vuonna 2007). Siitä käytetään 74 prosenttia ulkomaiseen työhön, 18 prosenttia kasvatus-, koulutus-, tiedotus- ja varainkeruun tehtäviin kotimaassa sekä 8 prosenttia yleishallinnon kuluihin.

Sivun alkuun

Miten voin tukea Lähetysseuraa?

Lähetysseuran toimintaa voi tukea usealla tavalla. Voi lahjoittaa suoraan verkkopankin kautta tai luottokortin avulla, myös tekstiviestin ja lahjoituspuhelimen välityksellä.

Pitkäaikaisesti Lähetysseuraa voi tukea ryhtymällä säännölliseksi lahjoittajaksi tasaaja-, kummi- tai ystävärengassopimuksen kautta. Muita lahjoitusmuotoja ovat lisäksi varojen ohjaaminen merkkipäivä- tai muistotilin sekä testamenttilahjoituksen välityksellä.

Työtä voi tukea myös osallistumalla Lähetysseuran postimerkki- ja rahahuutokauppaan tai osallistumalla myyjäisiin Lähetysseuran toiminnan hyväksi. Porkkanamarkkinat ovat vakiintuneet syksyn myyjäisiksi.

Sivun alkuun

Onko Lähetysseuran talous kirkon taholta turvattu?

Suomen Lähetysseura on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö. Se on kirkon seitsemästä lähetysjärjestöstä vanhin. Sen toiminta ulkomailla muodostaa yli puolet kirkon lähetystyön kokonaisuudesta.

Järjestysmuodoltaan Lähetysseura on rekisteröity yhdistys, joka vastaa jäsenkunnalleen toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Luterilaisen kirkon seurakunnat ovat Lähetysseuran jäseniä ja käyttävät vuosikokouksessa järjestön ylintä päätösvaltaa.

Yli puolet Lähetysseuran tuloista tulee seurakuntien vapaaehtoisen lähetyskannatuksen tuloksena sekä seurakuntien talousarviorahoista myönnettyinä toiminta-avustuksina. Seurakunnat päättävät vuosittain budjettikäsittelyn yhteydessä taloudellisesta tuestaan.

Kirkkohallitus määrää kaikissa seurakunnissa koottavat viralliset kirkkokolehdit, joita Lähetysseura on saanut vuosittain yleensä neljä.

Sivun alkuun

Paljonko ovat keräyskulut?

Suomen Lähetysseuran keräysten kulut jaksolla 2007–2008 suoritettujen keräysten osalta olivat keräystuotoista alle 10 prosenttia.

Sivun alkuun

Ovatko keräykset luvanvaraisia?

Lähetysseuran samoin kuin muidenkin järjestöjen rahankeräystä säätelee rahankeräyslaki. Rahankeräyksen toimeenpanoa varten on oltava voimassa oleva rahankeräyslupa, jollainen Lähetysseuralla on.

Keräyksen lupa-ajan päättymisen jälkeen toimitetaan rahankeräyksistä tilitys poliisihallitukseen ja Ahvenanmaan maakuntahallitukseen, keräysluvan myöntäville viranomaisille. Tilitysten tiedot ovat julkisia.

Sivun alkuun

Mihin Lähetysseuran nimikkoyhteistyövarat käytetään?

Seurakuntien nimikkolähettiensä työhön keräämät varat käytetään ensisijaisesti työntekijöistä aiheutuvien palkkaus-, matka- ja muiden välttämättömien kustannusten kattamiseen. Lähetystyöntekijöiden nimikkosopimuksista saatavat tulot jäävät yhteenlaskettuina jonkin verran alle lähetystyöntekijöistä aiheutuvien vuosikustannusten.

Jos yksittäisen nimikkolähetin kannatus kaikista hänen nimikkoseurakunnistaan ylittää työntekijään käytettävät varat, ylimenevä osa käytetään sopimuksen mukaisesti muuhun Lähetysseuran ulkomaiseen työhön.

Lähetystyöntekijöistä aiheutuvat todelliset kulut vaihtelevat maittain ja henkilöittäin. Lähetysseura kerää varoja keskimääräisen kustannuksen mukaan.

Sivun alkuun

Mikä on Ystävärengas?

Lähetysseuralla on noin 200 lähetettyä työntekijää, lähetystyöntekijää, eri puolilla maailmaa. Ystävärengas on sekä yksityisille ihmisille että ryhmille kanava osallistua Lähetysseuran työhön. Ystävärenkaalla voi liittyä lähetetyn työntekijän, maan tai tietyn hankkeen tukijaksi.

Ystävärenkaan ideana on antaa rukoustukea, mutta kohteita voi tukea myös taloudellisesti. Tukisumman voi maksaa esimerkiksi kuukausittain tai kerran vuodessa. Ystävärenkaaseen liittyneelle välitetään säännöllisesti kuulumisia työn etenemisestä tukihankkeessa.

Sivun alkuun

Voinko saada kummilapsen Lähetysseuran kautta?

Lähetysseuran kautta on mahdollisuus tukea kehitysmaiden lasten koulunkäyntiä kummituella. Kummiohjelmiin valitaan varattomia, vanhempansa menettäneitä lapsia, vammaisia tai muuten erityisen heikossa asemassa olevia lapsia ja nuoria ja autetaan heidän koulunkäyntiään ja opiskeluaan. Kummi sitoutuu lapseen/lapsiryhmään maksamalla kuukausittaisen kummimaksun. Lähetysseura kanavoi tuen perille kummiyhdyshenkilön kautta.

Kummina voi olla yksittäinen henkilö, perhe, ryhmä, seurakunta tai yhteisö. Useimmiten kummit tukevat lapsia ryhmäkohtaisesti niin, että kummien yhteinen tuki ohjataan kummiohjelmaan valituille , avun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille. Joistakin maista on mahdollista saada myös yksittäinen kummilapsi.

Kummityön kertalahjoituksia varten on olemassa Lasten Pankki (aiemmin kummilapsirahasto KLAP). Sitä voidaan käyttää kaikkien maiden kummiohjelmissa kummilasten ja heidän perheidensä hyväksi ja sillä rahoitetaan koulutusta tukevia hankkeita. Rahaston varoja käytetään myös tilanteissa, joissa apua tarvitaan nopeasti.

Usein kysyttyä kummityöstä

Sivun alkuun

Keitä ovat Lähetysseuran yhteistyökumppanit?

Lähetysseuralla on useita yhteistyökumppaneita, ja niiden kautta kanavoidaan tuki perille. Suurin yhteistyökumppaniryhmä koostuu luterilaisista kirkoista. Jotkut yhteistyökirkot ovat tunnustustenvälisiä yhdistyneitä kirkkoja, kuten Pakistanin kirkko ja Kiinan kristillinen neuvosto. Tärkeä yhteistyökumppani on Luterilainen maailmanliitto ja sen alueelliset yhteistyöelimet, Kirkkojen maailmanneuvosto ja muut kirkkojen kansainväliset yhteistyöjärjestöt.

Lähetysseuran yhteistyökumppaneita ovat myös useat muut kansainväliset järjestöt. Näitä ovat esimerkiksi kansainvälinen raamatunkäännösjärjestö Summer Institute of Linguistics, lähetyslentojärjestö Mission Aviation Fellowship. Uutena yhteistyökumppanina Lähetysseuralla on kirkkojen kehitysyhteistyötä varten muodostettu ACT Development ja vaikuttamistoiminnan verkosto Ecumenical Advocacy Alliance.

Yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa tehdään monissa maissa.

Sivun alkuun

Miten Lähetysseuran varojen käyttöä seurataan?

Lähetysseuran tilintarkastuksesta vastaa tilintarkastusyhteisö KPMG. Toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus toimitetaan vuosittain Lähetysseuran jäsenille ja hyväksytään yhdistyksen vuosikokouksessa, joka pidetään kesäkuussa Lähetysjuhlien yhteydessä.

Tilintarkastusyhteisö KPMG tekee Lähetysseuran kehitysyhteistyöohjelmasta vuosittain erillisen tilintarkastuskertomuksen, joka toimitetaan ulkoasiainministeriölle. Kaikki kehityshankkeet myös evaluoidaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta vähintään kerran hankkeen toteutusjakson aikana.

Lähetysseura saa ulkomaisilta yhteistyökumppaneiltaan vuosittain myös kumppanin koko toimintaa koskevat tilinpäätökset ja tilintarkastuskertomukset. Näiden avulla tarkastellaan kumppanin talouden yleistä kehitystä ja arvioidaan yhteistyön mahdollisia riskejä.

Sivun alkuun

Meneekö apu perille?

Suomen Lähetysseuran avun perillemenon luotettavuus perustuu siihen, että se kanavoidaan kohteisiin paikallisten yhteistyökirkkojen ja -järjestöjen kautta. Yhteistyökumppanit ovat asiantuntijoita omilla alueillaan paikallisten kulttuurien keskellä. Niiden kautta apu menee perille myös nopeasti ja tehokkaasti. Toimintaa ohjaa vastuullisuus, luotettavuus ja läpinäkyvyys. Lähetysseuran pitkä historia, vuodesta 1859 lähtien, takaa työn pitkäjänteisyyden.

Hankkeet myös toteutetaan yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. Humanitaarista apua annetaan etniseen taustaan, uskontoon tai kansallisuuteen katsomatta.

Toiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon käytäntöjä. Työ suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvän raportoinnin ohella myös muuta toimintaa seurataan talous- ja toimintaraportein.

Sivun alkuun