Lapsilla on omat oikeudet kaikkialla maailmassa

YK:n lapsen oikeuksien 20-vuotisjuhlavuosi huipentui 20. marraskuuta 2009, Lapsen oikeuksien päivänä.

Lapsen oikeuksien juhlavuosi

Juhlavuoden pääteemana on kaikkien alle 18-vuotiaiden lasten oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, lapsiasiavaltuutettu, kansalaisjärjestöt sekä evankelisluterilainen kirkko toteuttavat yhteistyössä tiedotuskampanjan Lapsen oikeuksien yleissopimuksesta. Kampanjan tavoitteena on, että mahdollisimman moni aikuinen tuntee lapsen oikeudet ja kokee ne omaksi velvollisuudekseen. Juhlavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimus on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikilla lapsilla pitäisi olla " ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään" katsomatta (LOS 2. artikla). Lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Suomessa Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus tuli voimaan 1991.

Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun

Lähetysseuralla on yhteistyössä kumppaneidensa kanssa kummilapsiohjelmia 15 maassa Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-idässä ja Venäjällä. Yhteistyön painopiste on koulunkäynnin ja lasten lähiyhteisöjen tukemisessa. Kokonaisvaltainen tuki sisältää kummilasten opiskelukustannukset sekä koulutusta tukevia hankkeita, joilla voidaan vastata yllättäviin tarpeisiin ja vahvistaa lähiyhteisöjä elinolosuhteiden parantamisessa. Lapsen oikeuksien juhlavuonna on erityisesti haluttu kiinnittää huomiota lastensuojeluun kummiohjelmissa. Työtä tehdään YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimukseen perustuen vahvistamalla yhteistyökumppaneita määrittelemään ja toteuttamaan lastensuojelun periaatteita näissä kummiohjelmissa.

Ihmisoikeudet kuuluvat myös vammaisille

Nepalissa on arviolta 192 000 kuuroa ja kuulovammaista (Study of diasablity of Nepal), sekä 200 000 sokeaa ja näkövammaista (Näkövammaisliitto). Kehitys- tai liikuntavammaisten lukumäärästä ei koko maassa edelleenkään ole päteviä tilastoja. WHO:n laskelmien mukaan 5,5 % asukkaista on jollain tavoin näkö-, kuulo- tai fyysisesti vammaisia, tai mielenterveysongelmaisia.

Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani Forward Looking on nepalilainen vammaisten ja vähäosaisten oikeuksia ajava kansalaisjärjestö. Järjestön koordinaattori Narayan Singh kertoo, kuinka vammaisten piilottelu, suvun häpeä, lapsen kipu, suru ja toivottomuus ovat yhä arkipäivää Nepalissa. Harvat maaseutujen vammaiset ovat päässeet kouluun. Asenteet ja tietous vammaisuudesta, sen ehkäisystä, hoidosta tai kuntoutuksesta ovat heikkoa. Vammaisen paras tuki on toinen vammainen. Kouluttamalla vammaisia saavutamme parhaan tukijärjestelmän ja saamme aktiivisia ihmisiä töihin vammaisjärjestöihin.

Radhikalla on tulevaisuus ja toivo

Jokaisen tarina on tärkeä. Nuori nainen, Radhika on toivoa täynnä hääpäivänään huhtikuussa 2008. Merkonomi-opiskelut ovat päätöksessä, niihin Radhika on saanut tukea kummiohjelman kautta. Käsipuoli 24-vuotias kaunotar vihittiin näkövammaisen kirjastotyöntekijän, Dhruban kanssa. Asunto ja työpaikka ovat jo tiedossa. ”Ilman muuta hankimme lapsia. Meillä on tulevaisuuden suunnitelmia kuten muillakin!”

Kummiohjelman turvin toimii myös Sunsarin näkövammaisten peruskoulu. Sisäoppilaitoksessa asuu lähes sata itänepalilaista lasta. Nyt on 20 lasta valittu uusina kummiohjelmaan, joten aamunavauksen jälkeen pidetään juhlat. Runoja, lauluja, soittokunta, taitava huilisti Tirtha ja pikku puheet ihastuttavat kuulijat valtaisiin aplodeihin.

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään, koulunkäyntiin ja turvalliseen lapsuuteen.

Lisää Lapsen oikeuksien juhlavuodesta:

http://www.minedu.fi/lapset_nuoret_perheet/lapsenoikeudet/index.html