Neljästi vihitty Lähetyskirkko

Suomen Lähetysseura perustettiin vuonna 1859 kristinuskon Suomeen tulon 700-vuotisjuhlan kunniaksi. Perustajat näkivät, että suomalaisten oli aika viedä eteenpäin sitä hyvää sanomaa, jonka Suomeen tuloa juhlittiin.

1890-luvulla Lähetysseura eli voimakkaan kasvun aikaa ja työ oli laajenemassa Lounais-Afrikasta Kiinaan. Kasvava lähetysinnostus teki ajankohtaiseksi kysymyksen uusista toimitiloista, joihin sisältyi myös oma rukoushuone. Siellä lähetysystävät voisivat tavata toisiaan, rukoilla ja rohkaistua tulevien haasteiden edessä, ja lähetyskoulun oppilaat voisivat harjoitella saarnaamista ja kristinuskon opettamista.

Lesken rovosta se alkoi

Uuden toimitalon ja kirkon rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 1900. Piirustukset laati ilmaiseksi ja rakennustyötä valvoi arkkitehti, vapaaherra Karl August Wrede. Seura piti tärkeänä, että rakentamiseen ei käytetty lähetystyölle lahjoitettuja rahoja, vaan sitä varten kerättiin erikseen varat. Ensimmäinen lahjoitus oli lesken ropo 25 penniä! Kirkko - tai rukoushuone, niin kuin sitä ensin kutsuttiin - vihittiin käyttöön 1. adventtina 2.12.1900.

Lähetyskirkko rakennettiin keskelle asuinkorttelia, ja se oli valmistuttuaan vasta seitsemäs kirkko pääkaupungissa. Lähetyskirkon ohjelma vakiintui nopeasti: oli jumalanpalvelukset suomeksi ja ruotsiksi sekä pyhäkoulu ja hartaustilaisuuksia, joista vastasivat lähetyskoulun oppilaat. Ompelu- ja lähetyspiirit sekä kerran kuussa pidettävät lähetysiltamat musiikkipitoisine ohjelmineen kuuluivat asiaan. Lähetit siunattiin matkaan ja otettiin vastaan Lähetyskirkossa.

Vuoden 1905 yleislakkoa seurasi hengellinen herätys, jossa Lähetyskirkko ja Karl Wrede näyttelivät merkittävää osaa.

Jatkuvaa laajentamisen aikaa

Tarkoitus ei ollut perustaa Lähetyskirkkoon omaa erillistä seurakuntaa ja siksi esimerkiksi ehtoollista ryhdyttiin jakamaan jumalanpalveluksissa vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Vuonna 1906 Lähetysseuran toimitaloa laajennettiin Tähtitorninkadun puolella ja vuonna 1928 Vuorimiehenkadun puolelle. Silloin Lähetyskirkkokin koki joitakin rakenteellisia uudistuksia, ja se vihittiin uudelleen käyttöönsä marraskuussa 1928. Seuraavan kerran kirkko peruskorjattiin vuonna 1959, minkä jälkeen kirkko vihittiin kolmannen kerran. Neljännen kerran kirkko otettiin uudelleen käyttöön 19.12.1999, kun kirkko oli jälleen perusteellisesti korjattu 100-vuotisjuhlavuottaan varten.

Tutustu Lähetyskirkon kahteen aarteeseen