

![]() |
Esineet ovat keränneet Anu ja Juha Väliaho, jotka ovat toimineet Suomen Lähetysseuran työntekijöinä Marin tasavallan alueella vuodesta 1993 lähtien. Juha Väliaho toimii Inkerin kirkon Uralin rovastikunnassa lääninrovastina ja Anu Väliaho lähetystyöntekijänä.
Näyttelyssä esitellään myös Inkerin kirkon marilaisten keskuudessa tekemään työtä. Marin kielelle on käännettyä kirjallisuutta mm. lasten raamattu, evankeliumitekstejä. Esillä on myös Pipliaseuran tuella vasta julkaistu niittymarinkielinen Uusi testamentti.
Kielisukulaiset Volgalla
Marilaisia on noin 605 000. Valtaosa heistä asuu Volgan mutkassa sijaitsevassa Marin tasavallassa, vajaa neljännes on hajallaan naapuritasavalloissa. Noin 80 % marilaisista puhuu jotain marin kielen murretta äidinkielenään.
Marilaiset, joita ennen kutsuttiin tseremisseiksi, ovat kaukaisia kielisukulaisiamme. He ovat säilyttäneet oman uskontonsa ja kielensä ympärille levittäytyneiden vahvojen kulttuurien puristuksissa. Marilaisia ovat hallinneet ensin turkinsukuiset paimentolaiskansat ja sitten venäläiset. Uskonnolliset ja poliittiset aatevirtaukset, islam, ortodoksisuus ja kommunismi ovat vuorollaan antaneet vaikutteita marilaisten luonnonuskoon.
Maaseudulla, missä marilaisten perinteet ovat säilyneet parhaiten, luonnonuskolla on voimakkain kannatus. Sille on ominaista luonnon jumalien kunnioittaminen ja palvonta. Marilaisten kylien ympäristössä onkin yleensä uhrilehto, missä jumalille uhrataan. Myös puita kunnioitetaan, niillä uskotaan olevan sielu, joka auttaa ja parantaa ihmisiä.
