140 vuotta lähetystyöntekijäkoulutusta 19.11.2002 - 28.4.2003

Valokuvanäyttely kertoo 140-vuotisjuhlavuottaan viettävän lähetystyöntekijäkoulutuksen vaiheista ja tuo esiin nimilistoja ja aikajanoja, joiden taakse kätkeytyy valtava määrä elämäntarinoita ja kohtaloita, suurelta osin kirjoittamatonta historiaa. Näyttelyssä on esillä albumit kaikista kursseista alkaen vuodesta 1868, kurssin käyneiden luettelo, opiskelukuvia, rehtorit kausittain sekä tilastotietoa koulutettujen määrästä, koulutuksen pituudesta, keskeytyksistä. jne.

Kavalkadi

LÄHETYSKOULUN PÄIVÄ 19.11. 2002

“Lähetyskoulun päivä” tarjoaa historiallis-fiktiivisiä tuokioita viime vuosisadan alusta, vuosilta 1906-1915. Päivä rakentuu vanhojen lähetyskoulujen, mieslähetyskoulun ja naislähetyskoulun, päiväjärjestyksen raameihin. Askeleita pitkällä koulutuspolulla.

• Vuoden kuluttua Lähetysseuran perustamisesta (1859) oli jo tarjolla lähetystyöhön lähtijöitä. Aleksander Malmström Porvoosta ja Karl Emanuel Jurvelin Oulusta lähetettiin 1861 Saksaan Hermannsburgin lähetyskouluun. Seuran sihteeri Sirelius oli vakuuttunut Saksaan tekemänsä tutustumismatkan jälkeen, että Suomeen pitää saada oma lähetyskoulu.
• 1862 tehtiin päätös oman lähetyskoulun avaamisesta. Koulu avattiin 17.11.1862 porvarinleski Klingströmin talossa Vuorikatu 9:ssä. Aluksi hyväksyttiin 5 oppilasta: Botolf Bernhard Björklund, Martti Rautanen, Pietari Kurvinen, Kaarlo Leonard Tolonen ja Kaarle August Weikkolin. 1864 koulu laajeni 6-vuotiseksi ja siirtyi uusiin tiloihin Albertin- ja Antinkadun kulmataloon.
• 1868 Porvoon piispa Schauman vihki ensimmäiset, omassa lähetyskoulussa valmistuneet lähetyssaarnaajat virkaan Lähetysseuran vuosijuhlan yhteydessä Nikolain kirkossa.
• Alkuvaikeudet lähetyskentällä ja taloudellinen lama nostattivat kotimaassa vastustuksen lähetystyötä kohtaan. Lähetyskoulu lopetettiin ja avattiin 1800-luvun loppupuolella kolme kertaa.
• Vuosisadan vaihteessa uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Kokenut pedagogi Jooseppi Mustakallio kutsuttiin lähetyskoulun johtajaksi 1897. Hänen lähetysjohtajakauttaan (1898-1913)väritti voimakas kehitys Lähetysseuran toiminnassa. Mustakallio sai rinnalleen lahjakkaan kouluttajan Kustaa.A. Paasion, joka toimi lähetyskouluissa lähes 30 vuotta.
• Lähetyskoulu siirtyi Lähetysseuran ostamaan puurakennukseen Vuorimiehenkadulle 1891 ja uuteen kivirakennukseen Tähtitorninkadulle vuonna 1900.
• Mieslähetyskoulu jatkoi toimintaansa maailmansodan vuosina ja sisällissodan alettuakin. Joitakin keskeytyksiä lukuun ottamatta mieslähetyskoulu jatkui vuoteen 1933.
• “Kun muistakin maista naisia lähetetään, niin miksei Suomestakin?” kyseli virtasalmelainen Mandi Heikkinen lähetysjohtajalta. Naislähetyskoulu aloitti toimintansa 1906. Naislähetyskoulun johtajaksi valittiin Tampereen Suomalaisen Yhteiskoulun johtajatar Lydia Kivivaara. Koulutus kesti 2-3 vuoteen edistymisestä riippuen. Viimeinen naislähetyskoulun kurssi päättyi keväällä 1928.
• Lähetyskoulut toimivat samassa rakennuksessa, mutta tarkasti erillään. Molemmilla oli oma päiväjärjestyksensä. Kirkossa miehet istuivat oikealla lehterillä ja naiset alhaalla vasemmalla. Koulujen johtajat yrittivät valvoa oppilaita, mutta silti arkistoista löytyy dokumentteja salaisesta seurustelusta.
• 1929 perustettiin Lähetysopisto, jonka tehtävänä oli levittää lähetystietoutta luentotoiminnan kautta. Lähetysopiston “isä” oli Kiinassa toiminut lehtori K.A.Saarilahti. Opiskelijat olivat enimmäkseen “akateemisia vapaaehtoisia”, lähetystyöstä kiinnostuneita ylioppilaita. Ammatillisen pätevyyden omaavien lähetystyöhön pyrkivien naisten erityisopinnot liitettiin Lähetysopiston yhteyteen.
• 1936-39 entisen naislähetyskoulun tiloissa järjestettiin kursseja, joilla lähetystyöhön valmentautuvat naiset saivat erityisopetusta ja ohjausta.
• Sota-aikana ei koulutettu eikä lähetetty uusia työntekijöitä. 1945 aloitti työskentelynsä valmistuskurssi, jolle tuli yli 30 kandidaattia. Pisimmän jakson, 14 vuotta, uudenmuotoisen Lähetysopiston johtajana toimi Matti Peltola vuosina 1960-1974.
• Nykyisin järjestetään vuosittain 1-2 noin neljän kuukauden pituista kurssia. Lähetyskurssi on osa koulutuskokonaisuutta, johon lisäksi kuuluvat kieliopinnot, orientoiva koulutus työalueella ja työkauden jälkeinen jatkokoulutus. Koulutusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan 2000-luvun lähetysyhteistyön ja kulttuurien kohtaamisen haasteita.
• Lähetystyöntekijäkoulutuksessa on pyritty lisäämään kirkon eri lähetysjärjestöjen yhteistyötä. Ehkä jonakin päivänä voimme puhua kirkkomme yhteisestä lähetystyöntekijäkoulutuksesta osana kirkon koulutusrakennetta.
• SLS:n lähetystyöntekijäkoulutus on osa Helsingin kristillisen opiston kansainvälistä koulutusta. Lähetysopisto on toiminut vuodesta 1984 Vuorimiehenkatu 17:n tiloissa. Opiskelijat asuvat Lähetyskodissa - vanhan “vita communis” -perinteen mukaisesti.

Kuka kukin on? Kaikissa rooleissa SLS:n työntekijät.

• Jooseppi Mustakallio toimi lähetysjohtajana 1898-1913 ja mieslähetyskoulun johtajana 1897- 1908. Mustakallio oli innostunut ja oppilaitaan innostava opettaja. Hän oli keskeinen vaikuttaja Hengellisiä Lauluja ja Wirsiä -laulukirjan syntyvaiheissa vuosisadan vaihteessa. Jooseppi Mustakalliota esittää Lähetysseuran johtaja Seppo Rissanen.
• Kustaa .A. Paasio tuli lähetyskoulun opettajaksi 1903 ja mieslähetyskoulun johtoon 1908. Seuran palveluksessa hän oli 32 vuotta, viimeiset 1,5 vuotta lähetysjohtajana. Paasio oli terävä, vaativa opettaja ja voimakas julistaja. Kustaa A. Paasion roolissa Thaimaan -lähetti, teologian tohtori Jaakko Mäkelä.
• Lydia Kivivaara oli naislähetyskoulun johtaja 1906-1928. Hän oli voimakas persoonallisuus, joka valvoi tarkasti oppilaiden elämää ja koulun järjestystä. Opintomatka Ambomaalle vuosina 1911-12 vaikutti hänen opetustyöhönsä avartavasti. Lydia Kivivaara valittiin Lähetysseuran johtokuntaan ensimmäisenä naisena vuonna 1911.Täti Lydiaa tulkitsee tiedottaja Ann-Christine Marttinen.
• Aleksandra (Sanni) Lampén oli Venäjällä syntynyt, NNKY:n piiristä lähtenyt opettaja. Hän lähti Kiinaan 1906., yhtenä ensimmäisistä Kiinan naisläheteistä. Sanni Lampén kehitti kokosydämisesti työtä lasten ja nuorten parissa. Lahjakkaana tahtoihmisenä hän taisteli myös naisten aseman parantamiseksi. Sanni Lampénin roolissa keräyssuunnittelija Tanja Hirvilammi.
• Erland Sihvonen lähetettiin Kiinaan vuonna 1902 Luoteis-Hunaniin. Esimiehenä hän johti työtä uudella kentällä useita vuosia ja siirtyi 1914 Shekoun lut. seminaarin professoriksi. Sihvosen roolissa toimittaja Jouko Marttinen.
• Hilja Haahti, kirjailija-runoilija, jolla oli läheiset yhteydet Lähetysseuraan. Hänen runojaan ja suomennoksiaan on mm. Hengellisiä Lauluja ja Wirsiä -kokoelmassa, jonka ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1900 . Hilja Haahden roolihenkilönä pastori Irja Aro-Heinilä.
• Augusta Kivivaara, Lydia Kivivaaran lempeä sisar, oli Lähetystalon emännöitsijä, johon oppilaat turvautuivat “hädän” hetkellä. Augusta-tätinä palvelee Lähetyskirkon toiminnanohjaaja Heleena Hilvo.
• Lähetyskirkon suntiolle ja puunhakkuun valvojalle ei löytynyt nimeä. Rooleissa isännöitsijä Arto Huhtala ja mainonnan suunnittelija Minttu Mäntymaa.

1906-1907 lähetyskoulujen oppilaiden rooleissa syksyn 2002 lähetyskurssilaiset.

• Aini Packalén (Aarni) Turusta ja Sulo Aarni Joensuusta. Ainin ja Sulon välillä syntyi lämpimiä tunteita, kaikista säännöistä ja valvonnasta huolimatta. Aini lähti 1909 Ambomaalle, jossa hän joutui odottamaan sulhastaan kahdeksan vuotta. Maailmansodan takia Sulo pääsi lähtemään vasta 1917 matkalle Siperian ja Shanghain kautta. Aarnit tekivät työtä vaikeissa olosuhteissa Uukualuudhi-heimossa Tshandin lähetysasemalla. Aini Aarni jäi Suomeen kahden lapsensa kanssa 1936, jolloin Sulo palasi työkentälleen yksin. Työkausi venyi toisen maailmansodan takia 10 vuodeksi. Ainin roolissa mus.maist. Riikka-Maria Kolkka ja Sulona fil.maist. Tomas Kolkka.
• Aatu Järvinen (Järvineva) Mynämäeltä lähti Ambomaalle 1917 samassa matkaryhmässä kuin Sulo Aarni. Järvisten Raakel-tyttö kuoli matkalla keuhkokuumeeseen ja haudattiin Shanghain muukalaisten hautausmaahan. Aatu Järvisenä muusikko Sakari Löytty.
• Niilo Korhonen lähti Kiinaan Nankingin kielikouluun 1916 Amerikan Suomi-Synodin tukemana. Niilo Korhosena diakoni, sosiaaliohjaaja Mika Louhikorpi.
• Eliel Aleksander Auno Kittilästä lähti Kiinaan 1913. Auno oli Kiinassa Suomen Lähetysseuran Lestadiolaisen Haaraosaston kannattamana. Aunon roolissa diakoni Olavi Raassina.
• Jaakko Ojanperä Kurikasta lähti Kiinaan 1913. Myös Ojanperä lukeutui lestadiolaiseen liikkeeseen. Ojanperät tekivät työtä pisimpään Yungshuenin asemalla. Jaakko Ojanperänä insinööri Pasi Lehtinen.
• Kalle Severi Tervaportti Keikyältä valmistui sisälähetyssaarnaajaksi mieslähetyskoulussa. Hän oli saanut voimakkaita vaikutteita “Hannulan herätyksestä”. Tervaporttia esittää kirkon nuorisotyönohjaaja Jari Berg.
• Martta Autuinen (myöh. Wäänänen) Rymättylästä lähti Ambomaalle vuonna 1909. Hän hoiti Oniipan aseman emännyyttä ja lisäksi opetti pappisseminaarissa. . Marttana arkkitehti Kristiina Erelä.
• Selma Santalahti Merimaskusta lähetettiin Ambomaalle vuonna 1909. Hän työskenteli Onandjokwen sairaalassa sairaanhoitajana ja sittemmin emännöitsijänä.. Selman roolissa lastentarhanopettaja Katri Lehtinen.
• Suoma Terho Kurusta lähti Ambomaalle vuonna 1909. Hän toimi mm. Ambomaan ensimmäisessä kirjapainossa vuosina 1925-33. Suoman roolissa luokanopettaja Heidi Majuri.
• Alma Uuraslahti (myöh. Kokamägi) Ikaalisista oli Kiinassa v. 1909-17. Hän avioitui Kiinassa eestiläisen Hendrik Kokamägin kanssa. Alman roolissa nuorisotyönohjaaja, diakoni Päivi Löytty.
• Ilmi Lammenranta (myöh. Korhonen) Rymättylästä matkusti Kiinaan vuonna 1909 ja avioitui siellä Kalle Korhosen kanssa. Roolissa fil.maist. Hellevi Louhikorpi.
• Naislähetyskoulun oppilaiden joukossa vuonna 1906 olivat myös Olga Lehmuskoski Rymättylästä, H.M.Uuslehto Tampereelta ja H.M. Mikkola Lempäälästä. He joutuivat keskeyttämään koulun eri syistä. Vajaamielishoitaja Eeva Raassina, kirkon nuorisotyönohjaaja Maarit Berg ja luokanopettaja Marketta Filppa ovat näiden kolmen nimen rooleissa.

Lasten lähetysompeluseuroissa lapset kokosivat aikuisten tapaan varoja lähetystyölle ”pääkaupungissa ja maalla kaikellaisia kapineita tekemällä ja myymällä”. Vuonna 1900 perustettu Lasten Lähetyslehti ja vuonna 1902 julkaistu Pyhäkoulu-Lauluja olivat ahkerassa käytössä . Lähetysseuran ompeluseura kokoontui kirkon takasalissa (nyk. Wrede-sali). Nyt samaan nurkkaan asettautuvat Lähetysseuran päiväkoti Pikkulinnun lapset ja hoitajat Auli Hyttinen, Tuula Lehto ja Maarit Lummepuro sekä nuorisotyönohjaaja Hetu Saarinen, entinen Lähetystalon lasten lähetysompeluseuralainen.

Lähetysrukoukset edustivat seurakunnallisten lähetystilaisuuksien vanhinta perinnettä. Näihin viikottaisiin tai kuukausittain pidettyihin tilaisuuksiin kokoonnuttiin rukoilemaan lähetystyön puolesta ja kuulemaan “huolellisesti valittuja lähetyskertomuksia”. Tilaisuuksissa koottiin aina myös “kollehti” lähetystyölle.

Vuosien saatossa rytmi muuttuu ja haasteet puhuttelevat. Kutsumus koskettaa vie kärsimyksiin, mutta myös kantaa. Musta muuttuu valkeaksi ja harmoonin sointi rumpujen kumuun. Luusoppa, musta puku, tiukka kuri ja rakkauden polte kiehuvat kuumassa kutsumuskattilassa SLS:n juhlassa.

Ole hyvä ja maista!

Poikkeavat aukioloajat vuonna 2012

Suljettu

1.1.

6.1.

6.-9.4.

17.5.

27.5.

21.6. suljetaan klo 15

22.-24.6.

23. - 26.12.

Avoinna

1.5. klo 10-15

6.12.