




Aineistopankki
Opetus ja kasvatus
Tehtävä vastaanotettu
Tosikertomuksia lähetysalueilta
Uudenvuoden terveiset Nepalista Kirsti Kirjavainen kirjoittaa Nepalista tammikuussa 2010.
Tulin juuri pyörailemästä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen, reilu tunti ja palasin kotiin päättäen että seuraavalla kerralla lähden heti aamun valjetessa ja menen mahdollisimman syrjäiselle tielle. Pyörässä ei ole edes äänimerkkiä, vaan ei se ehkä auttaisikaan autojen, traktoreitten, tuhansien moottoripyörien ja riksojen, kuorma-autojen ja linja-autojen viidakossa. Kävelijään eivät katso minnekään ylittäessään tai kulkevat keskellä tietä. Pyöräily on kuitenkin harrastus kun kävellä ei saasteitten vuoksi paljoa voi tässä 3-4 miljoonan asukkaan kaupungissa, Kathmandussa.
Täna päivänä määrätty yleislakko on peruttu ja toiveet ovat taas vähän korkeammalla rauhanprosessin jatkumisesta ja perustuslain kirjoittamisesta. Kymmenet puolueet ajavat omia etujaan ja demokratia on vielä tuntematonta. Maailman kriisit ovat täälläkin niin talous kuin ilmastoasioiden suhteen. Suurin vaikutus niillä on aina köyhimpiin ja syrjäseuduille. Nepal tarvitsee paljon rukousta ja ihmeitä 2010.
Elämämme ensimmäinen meidän oma juhla, totesi näkövammaiset Katse eteenpäin, Forward Looking - järjestön joulu- ja uudenvuoden juhlassa. Neljä tuntia juonti, lauloi, tanssi ja puhui vammaiset ja 160 osallistujaa nautti sydämmensä pohjasta. Oli uusia kuoroja, orkestereja ja vuorolaulua, komiikkaa ja herkkä jouluevankeliumi. Lopussa jouluruokana suolaiset vihannes samosat ja makeaa mausteteetä. Uusi järjestön toimintakeskus toimii hyvin: tietokoneet ovat käytössä, kitaran, rumpujen, harmoonin, tablojen ja sähköpianon soittoa opetetaan, lista halukkaista kiersi kodintaitojen, keittokurssin, kampaajan ja radiotoimittajan koulutukseen. Toisten kumppanien kanssa jatkuu rottinkityö, nestesaippua ja puhdistusaineitten teko, ompelukurssit ja kampaajien koulutus. Haave ammatista mistä pitää, eri mahdollisuudet valita ja uudet ammattialat vammaisille on alussa. Lisäkartoitusta tehdään lähiaikoina. Antakaa meille mahdollisuus, itse haluamme alusta alkaen suunnitella ja päättää, toteuttaa ja arvioida. KE- järjestö haluaa tukea vammaisia heidän omassa kehitysprosessissaan. Järjestön varjohallitus toimii ja vammaiset ottavat osaa kaikkeen. KE-toimistosihteerinä on yksikätinen Ranjana, siivoajana kuulovammainen Laxmi ja tietokone opettaja on itse kuulovammainen. Monet soiton opettajat ovat myös näkövammaisia ja pitävät peruskursseja kolmella lastenkodillamme, raamattukoululla ja vammaisten asuntolassa. Oma tablan soittoni ei paljoa edisty, syy ei ole näkövammaisen Purna Shresthan vaan oma harjoittelun puute.
Iloa merkkipäivistä, toisenlainen lahja! Mistä tulee lähes 400 vammaisen kummityöhön ja keskuksen toimintaan, kysyi varjokomitean jäsenet? Parin vuoden aikana on aivan ihmeellisesti saatu koulussa käyville kummit ja muuhun toimintaan varat. Yksityiset merkkipäiviään juhlivat ovat osoittaneet lahjan KLAP rahaston tai Lasten Pankin kautta meidän lastenkoti ja vammaistyöllemme.60 vuotta täyttävä mieshenkilö, 50 vuotta täyttävä naishenkilö, keski-ikäisen pariskunnan häälahjarahat ovat tuottaneet paljon ja olleet ilo ja ihmettelyn aihe myös KE-johtokunnalle, kun niistä kerroin. Hieno oivallus on pitää ystäville juhlat, mutta kieltää kukkamaljakot, kultakellot ja lahjakortit. Järjestö suunnittelee kiitoskorttia joka lahjoittajalle ja kummille! Mainostakaa ja toteuttakaa itse myös. Jaettu ilo merkkipäivistänne tulee muuttamaan monen vammaisen arjen ja avaa mahdollisuudet. KLAP rahastosta on tullut myös varat edellä mainittuihin tietokoneisiin, vammaisten soittimiin, kirjastoihin , lastenluokan mattoihin ja joulujuhliin täällä. Muri muri dhanjabad eli 70 kg kiitoksia! KLAP rahaston voi korvamerkitä mihin maahan haluaa ystäviensä lahjarahan kohdistaa. Hyvää lähetystyön piilomainosta myös koko omaan sukulais- ja ystäväpiiriin! Ei vain Nepaliin vaan mihin maahan vain, missä Suomen Lähetysseura toimii, mikä sinulle on tärkeä.
Kannustavaa työssä
Yksi kumppaniseurakuntamme tekee myös HIV-AIDS työtä. Yhteen koulutukseen oli tullut myös mukaan maaherra ja kehitysjohtaja Bardiyan laanissa. Ensimmäistä kertaa jumalanpalveluksessa ja kirkon koulutuksessa heitä oli tullut hienoa palautetta ja halua yhteistyöhön. Toinen palaute oli sitten ollut toisinpäin; kouluttaja oli istunut kahden AIDS sairastavan kanssa olkimatolla kylässä. Kun he nousivat ylös joku talosta oli tullut ja sytyttänyt maton palamaan heidän silmiensä edessä ja kieltänyt tulemasta lähellekkään terveitä ihmisiä. Mietimme yhdessä kuinka vahaista ihmisten tieto on ja suuri aiheeton pelko.
Vuodelle 2010 haluaisin antaa myös sinulle hyvät toivotukset, että mihin ryhdyt onnistuisi ja minkä hyväksi ponnistelet kasvaisi ja menestyisi, että koko elämäsi yllä lepäisi siunaus. Haasteellista on nähdä ja kokea, että vaikka monet kumppaneistamme ovat niin köyhiä, mutta ovat jotenkin huolettomia, hilpeitä ja ystävällisiä. Siunaus vie eteenpäin ja vie jakamaan, palvelemaan ja iloitsemaan tärkeistä asioista. Luottamus Herraan on vahva perustus vuodelle 2010 ja pitkälle eteenpäin omassa arjessa ja juhlassamme. Itselleni edessä on monet seurantamatkat niin kehitysyhteistyöhankkeisiin kuin seurakuntatyön kohteisiin maaseuduille, esikoulutusharjoittelijoiden tapaamisia ja arkista aherrusta. Syksyllä alkaa kirkon perhetyö, pyhäkoulutyömateriaalia kehitetään ja HIV/AIDS tiedotus uuden kirkon ”Armo” hankeen kautta. Badarjhulan maattomien lasten koulun avajaiset on edessä juhlineen. Fyysisesti vammaisten kartoitus alkaa. Entisten ilotyttöjen tekemille koruille etsitään markkinointia. Nepali kumppaniemme työntekijät ja vapaaehtoiset ovat motivoituneita. Yksilön ja yhteisön elämä muuttuu, tietoa jaetaan ja yhteistyötä ja verkostointia kehitetään. Siunaus kantaa.
Yhteistyösta kiittäen Kirsti