Suomen Lähetysseura
Tähtitorninkatu 18
PL 154
00141 HELSINKI
(09) 12 971
sls@mission.fi
24.4.2009
Tutkijan mukaan kristinuskolla myönteinen vaikutus Afrikassa
|
Charles Kessey kertoi tutkimustuloksistaan Suomen Lähetysseuran järjestämässä Uskonto ja kehitys –seminaarissa Helsingissä. Kuva: Jarmo Kulonen
Beat Dietschyn (toinen oik) puhe haastoi yleisön kriittiseen ajatteluun. Kuva: Jarmo Kulonen
Marja-Liisa Swantz on huolissaan siitä, että perinteiset hyvät afrikkalaiset arvot, kuten vieraanvaraisuus, kuihtuvat tehokehityksen vauhdissa. Kuva: Jarmo Kulonen
Uskonnon rooli Afrikan kehityksessä vaikuttaa tutkimuksen valossa myönteiseltä. - Ainakin kristinuskolla on paljon enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia, toteaa ghanalainen yhteiskuntatieteiden tohtori Charles Kessey. Hän on tutkinut uskonnon ja kehityksen suhdetta Suomen Lähetysseuran toiminnassa Etiopiassa, Namibiassa ja Senegalissa. Kirkot kehityksen kärjessäNamibian kehityksessä uskonnolla on ollut erityisen iso myönteinen rooli. Mutta myös Etiopiassa ja Senegalissa kirkot ovat monin tavoin vieneet yhteiskunnallista kehitystä eteenpäin. Ensimmäiset koulut ja sairaalat ovat Afrikassa usein syntyneet kirkon työn kautta. Charles Kessey ei ole kohdannut tutkimustyössään uskonnon haitallisia vaikutuksia. - Uskonnollinen suvaitsemattomuus voi toki haitata kehitystä, mutta itse en näissä maissa ole nähnyt uskonnon haitallisista vaikutuksista merkkejä.Ilman kirkkoa ei kehitystäkäänKessey haastatteli tutkimuksessa 180 afrikkalaista. Hän kysyi heiltä uskonnon ja kirkon roolista kunkin maan kehityksessä. Namibiassa sata prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että uskonto ja kehitys kuuluvat maan historiassa erottamattomasti yhteen. ”Ilman (kristillistä) kirkkoa ei olisi kehitystäkään”, vastattiin. Etiopiassa vastaava luku oli 99 ja Senegalissa 95 prosenttia. ”Kokonaisvaltaiseen kehitykseen kuuluu uskonto” ja ”globaalissa lähetystyössä uskonto ja kehitys ovat erottamattomia”, tiivistää tutkija vastauksia. Kehitys myös mielekkyyttäKehitys määritellään tutkimuksessa ihmisten elinolojen parantumiseksi sekä elämän merkityksellisyyden lisääntymiseksi ilman kulttuuristen ja muiden paikallisille tärkeiden arvojen polkemista. Uskonnot yhteistyössäEsimerkkinä Etiopiasta Kessey mainitsee Lähetysseuran tukeman kirkon aids-työn, jonka yhdessä projektissa 70 aids-orpoa on saanut hoitoa ja muuta tukea: päässyt kouluun, hankkinut ammatin tai opiskelu- tai työpaikan. - Pienellä rahallisella panoksella on saatu paljon hyvää aikaan, Kessey toteaa. Senegalissa kirkko on onnistunut muun muassa uskontojen vuoropuhelua edistävässä vesiprojektissa, jossa muslimit ja kristityt työskentelevät ja hyötyvät kehityksestä yhdessä. Myös kirkon varainhankinta, majatalon ylläpito ja säästöohjelma, tuottaa toimivia malleja. Uskontojen yhteistyöstä (kristityt ja muslimit) on hyvin toimivia malleja myös Etiopiassa. Oppia kehityksen ammattilaisiltaKehityksestä huolimatta Afrikan suuret haasteet ovat edelleen köyhyys, sairaudet - ennen kaikkea aids ja malaria - lukutaidottomuus, luonnonkatastrofit ja koko yhteiskunnan haavoittuvuus. Siksi Afrikka tarvitsee yhä ulkopuolista apua. Tutkimukseen haastatellut ovat enimmäkseen sitä mieltä, että maan kehityksessä tarvitaan edelleen kirkkoa ja pappeja.Myös kirkot voisivat hyödyntää kehitystyön ammattilaisia enemmän. Nämä puolestaan voisivat ottaa oppia kirkon uskosta ja työstä. Uskonnon rooli kasvaa?Uskonto on Kesseyn mukaan sisäänrakennettu afrikkalaiseen kulttuuriin. Sillä on ihmisten elämässä ja yhteiskunnan kehityksessä aivan erilainen merkitys kuin Euroopassa. Kessey arvelee, että kehitysmaissa uskonnolla ja kirkoilla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli myös tulevaisuudessa. - Ihmiset seuraavat kirkon johtajia ja odottavat heiltä suunnan näyttämistä erityisesti moraalikysymyksissä. Mutta länsimaissakin uskonnon arvo voi ghanalaisen mukaan nousta. - Jos talouskriisi pahenee, ihmiset etsivät turvaa ja merkityksiä elämäänsä muusta kuin aineellisesta. Jo nyt esimerkiksi USA:ssa talouskriisi on saanut ihmiset kääntymään kirkkojen puoleen ja etsimään apua Jumalalta. - Uskon, että herätyksiä voi tulla länsimaihinkin. Hän pitää merkittävänä politiikan huippuvaikuttajien viestejä uskonnon puolesta. - Esimerkiksi Britannian entinen pääministeri Tony Blair on puhunut sen puolesta, että uskonnosta puhuttaisiin julkisesti. Usko antaa halun auttaaUsko johtaa Kesseyn mukaan yleensä hyvän tekemiseen ja kehityksen edistämiseen. - Näin on niin kristittyjen, muslimien, buddhalaisten, juutalaisten kuin hindujenkin kohdalla. Usko antaa sisäisen halun auttaa. Mutta hyvää voi toki tehdä ja kehitystä viedä eteenpäin muullakin kuin uskonnon perusteella. - Esimerkiksi humanistit uskovat, että on oikein ja ihmisyyteen kuuluvaa auttaa, tutkija toteaa. Avun vastaanottamisella ja uskolla ei Kesseyn tutkimuksen valossa näyttäisi olevan yhteyttä.- Tosin jotkut avunsaajat erityisesti Etiopiassa kokivat, että heidän uskonsa oli voimistunut kirkon työntekijöiden omistautumisen vuoksi. SLS / Sari Lehtelä 24.4.2009 Liitteet
|
