Lukutaito auttaa bunongeja säilyttämään maansa ja kulttuurinsa

suurenna kuva

Bu Sran kylässä opettava, polion vammauttama Poen Nhik on pidetty ja arvostettu opettaja. Tällä kertaa luettiin kasvien istuttamisesta. Tunneilla ei pelkästään lueta vaan myös lauletaan ja pelataan pelejä. Nhik on keksinyt laittaa oppilaansa myös kirjoittamaan kirjeitä. Kuva Kirsi Elo

suurenna kuva

READ-projekti myös tallentaa ja pitää yllä vanhoja bunong-perinteitä ja taitoja, kuten bambusta tehdyn gong rengin soittoa. Doung Vannra vetää materiaalintuotantotiimiä. Vannran mukaan kansantarinat ja mm. punontataito ovat jo katoamassa. Kuva Kirsi Elo

suurenna kuva

51-vuotias Sovann Bien saa apua nuoremmaltaan. Eri-ikäiset oppilaat aloittavat opiskelun yhdessä, mutta usein luokat täytyy ennen pitkää jakaa kahteen ryhmään, kun nuoremmat edistyvät vanhempia nopeammin. Toiminnassa on myös muutama vartavasten iäkkäämmille opiskelijoille räätälöity luokka. Kuva Kirsi Elo

suurenna kuva

Ruokaturvan parantaminen on osa READ-projektia. Kyliin on koulutettu karjanhoitajia, jotka mm. rokottavat eläimiä ja jakavat tietoutta lintuinfluenssasta. Koepalstoilla on testattu kasveja, joilla monipuolistetaan niin ihmisten kuin eläintenkin ruokavaliota. Kuva Kirsi Elo

suurenna kuva

Bunongin kielen kirjoitusasu hyväksyttiin 2003. Kirjaimet ovat khmerin kielen kirjaimia, mutta bunongin kielessä niitä tarvitaan vähemmän. Nyt bunongin kielellä on 180 kirjaa: kansantarinoita, lauluja sekä tietoutta mm. hygieniasta, terveydestä, eläintenhoidosta, maanviljelyksestä, luonnonsuojelusta ja maaoikeuksista. Kuva Kirsi Elo

- Minulla oli ennen oma kauppa. Huomasin, etteivät bunongit ymmärtäneet rahankäyttöä, eivätkä he osanneet käyttää vaakaa. He eivät ymmärrä lakia, eivätkä tiedä oikeuksistaan. Tulin vihaiseksi, kun näin, miten khmerit huijasivat heitä, kertoo Seng Darin – itsekin khmeri.

Nyt Darin työskentelee kristillisen International Cooperation Cambodia –järjestön (ICC) lukutaito- ja kehitysprojektissa, jonka tavoitteena on opettaa bunongit lukemaan ja kirjoittamaan ensin omalla äidinkielellään, sitten myös khmeriksi.

Vain prosentti naisista osaa lukea

Mondulkirin maakunta Koillis-Kambodzhassa on hyvin harvaan asuttua ja syrjäistä aluetta. Maakuntaa asuttavat bunongit ovat eläneet erillään muusta maailmasta, mutta nyt muu maailma on tullut heidän asuinsijoilleen ja heidän on opeteltava elämään sen kanssa. Suurin uhka ovat muualta tulleet liikemiehet ja muut rikastumishaluiset yrittäjät, jotka vievät bunongeilta näiden maat - maksuna joskus pelkkä polkupyörä tai mopo. Rahatalouteen tottumattomat, lukutaidottomat ja khmerin kieltä osaamattomat bunongit ovat helppoja uhreja.

Vuonna 2001 ICC:n tehdessä perustutkimusta Mondulkirin maakuntaa asuttavan bunong-vähemmistökansan parissa todettiin, että vain 4 prosenttia väestöstä osaa lukea, naisista vain prosentti. Harva osasi puhua khmeriä, maan virallista kieltä ja koulujen opetuskieltä.

Niin sai alkunsa READ-projekti (Research, Education and Development), joka nimensä mukaan myös tutkii ja tallentaa bunongien kulttuuria ja elämää. Lukutaito-opetus ja sitä varten luotu materiaali luo pohjaa muulle kehitykselle ja tietoisuuden lisääntymiselle eri asioista. Yksi osa projektia on myös bunongien ruokaturvan parantaminen, maanviljelyksen ja eläintenkasvatuksen tehostaminen.

Lukutaitotyö alkoi todella alusta, kirjakielen laatimisesta. Bunongin kielen kirjoitusasu hyväksyttiin 2003. Nyt bunongin kielellä on 180 kirjaa: kansantarinoita ja -perinnettä, lauluja sekä tietoutta mm. hygieniasta, terveydestä, eläintenhoidosta, maanviljelyksestä, luonnonsuojelusta ja maaoikeuksista.

Lukutaito avaa uusia mahdollisuuksia

Kylissä ovat omasta keskuudesta valitut lukutaito-opettajat ja karjanhoitajiakin eli ”kyläeläinlääkäreitä” on koulutettu yli 50. Lukutaitoluokkia on tällä hetkellä 65, ja ne kattavat koko maakunnan alueen. Oppilaita luokissa on vajaa 600. Oppilaiden keski-ikä on parinkymmenen tienoilla, mutta luokissa on paljon myös lapsia. Kun he oppivat ensin lukemaan omalla äidinkielellään, on heillä paremmat mahdollisuudet pärjätä myös khmerinkielisissä valtionkouluissa.

READ-projekti on maakunnan opetusviranomaisten valvoma ja kahdessa valtion koulussakin on aloitettu kokeiluna bunonginkielistä opetusta projektin tuottamin materiaalein. Mondulkirissä toimii paljon muitakin kehitysjärjestöjä, mutta ICC on ainoa, joka käyttää bunongin kieltä. ICC onkin kääntänyt muiden järjestöjen materiaaleja bunongiksi, mm. UNICEFin esikoulumateriaalia.

Lukutaito on avannut monelle bunongille aivan uusia mahdollisuuksia. Bu Sran kylän lukutaito-opettajana aloittanut 31-vuotias Blul Coet työskentelee nyt ICC:n lukutaitoluokkien tarkastajana sekä Bu Sran kunnansihteerinä ja kunnan naistyössä. Yksi hänen entisistä oppilaistaan on kylänjohtaja, yksi kutomo-osuuskunnan johtaja, muutama on saanut työtä eri järjestöistä. Nekin, jotka eivät ole päässeet palkkatöihin, ovat hyötyneet opiskelusta.

”He ymmärtävät puhtauden merkityksen terveydelle. He ovat laittaneet kasvimaita talonsa ympärille. He voivat myydä tuotteitaan torilla tulematta huijatuksi”, Coet kertoo.

SLS 25.8.2008 / Kirsi Elo

READ-projekti on yksi vuoden 2008 Tasaus-kohteista. Lue lisää tasauksesta www.tasaus.fi

Katso video bunongeista (10 min., engl.)